Galápagossaaret koostuu 15 pääsaaresta ja joukosta pieniä saaria. Saariryhmä sijaitsee noin 1 000 km Ecuadorista länteen. Saaret ovat tuliperäisiä ja 700 000–4 500 000 vuotta vanhoja. Ne sijaitsevat ns. kuuman pisteen (eng. hotspot) kohdalla, jossa kivisulaa eli magmaa nousee Maan vaipasta ylöspäin kuorikerroksen alaosaan. Saaret eivät ole koskaan olleet osa Amerikan mannerta, minkä ansiosta alueen eläimistö on ainutlaatuinen. Aikojen kuluessa eläimiä on tullut saarille joko merivirtausten mukana tai omin siivin, ja eristäytyneillä saarilla ne ovat vuosien saatossa kehittyneet nykyisenlaisiksi. Sama kaava koskee kasveja. Eläimistä hallitsevia ovat leguaanit ja isot kilpikonnat. Galápagossaarilla elää 11 kilpikonnalajia, kolme lajia on kuollut sukupuuttoon. Tunnetuin on galapagoksenjättiläiskilpikonna, jonka perusteella koko saariryhmä on saanut nimensä. Sen kilpi muistuttaa nimittäin satulaa, espanjaksi galápagos. Rannikon lähettyvillä kasvaa lähinnä pensaikkoa ja kaktuksia, ylempänä tulivuoren rinteillä näkee ainavihantaa metsää. Saarille muualta tuodut hedelmäpuut ja elefanttiheinä uhkaavat kotoperäisiä kasveja.