Peloponnesoksen niemimaa - Kreikka

Ajamme ensin muinaiseen Spartan kaupunkiin. Sparta oli vahvin kaupunkivaltio, jonka suurin vihollinen oli Ateena. Kun Ateenasta tuli demokratian kehto, Sparta sulkeutui puolestaan ympäröivältä maailmalta ja piti tiukasti kiinni vanhoista perinteistä. Sparta joutui sotaan Ateenan kanssa Peloponnesoksen sodassa 431–404 eKr. ja voitti Ateenan, muttei pystynyt säilyttämään hallitsevaa asemaansa. Sparta oli Lakonian pääkaupunki antiikin Kreikassa. Kaupunki perustettiin noin 1000 eKr., kun doorilaiset maalaiskylät yhdistyivät Eurotasjokea ympäröivässä laaksossa. Erityinen piirre Spartassa oli akropoliin ja suojaavan kaupunginmuurin puuttuminen. Kaupunkilaisten tuli olla valmiina puolustautumaan hetkenä minä hyvänsä.

Mutta edes antiikin aikana Sparta ei ollut erityisen vaikuttava. Kreikkalainen historioitsija Thukydides 400-luvulta eKr. sanoi jo tuolloin: ”Jos koko Spartan kansa pakenisi yhtäkkiä kaupungista ja muukalaiset valloittaisivat sen, he eivät voisi kuvitella, että kyse on Kreikan mahtavimmasta kaupungista. Ei temppeleitä, ei hienoja patsaita, ei muistomerkkejä, ei edes kaupunginmuuria.” Ei siis ihme, ettei paikalla nyt 2 500 vuotta myöhemmin ole paljonkaan nähtävää. Mutta tunnelmaa ja historiaa paikalta ei voi viedä – Sparta on vierailun arvoinen.

Keskiajalla kaupunki hylättiin ja asutus siirtyi Mystrasiin. Sparta vaipui unohduksiin nykyaikaan saakka, jolloin perustettiin uusi Sparta antiikin kaupungin paikalle. Muinaisesta Spartasta ei ole enää paljonkaan jäljellä, mutta käymme siitä huolimatta katsomassa kaupunkia ja urhean kuningas Leonidaksen muistomerkkiä sekä kuulemme lisää Spartan historiasta.

Seuraava kohteemme on Mystras. Olemme saapuneet Peloponnesoksen niemimaan kaukaiseen kolkkaan. Taygetos-vuorten metsien peittämillä rinteillä sijaitsee keskiaikaisen Mystrasin kaupungin jäänteet. Kun Konstantinopoli vuonna 1453 joutui osmanien valtaan, tuli Mystrasista Bysantin valtakunnan pääkaupunki. Kuollut kaupunki sijaitsee jyrkässä vuorenrinteessä, josta on upeat näkymät yli ympäröivän seudun. Se on kuin muistutus loisteliaasta ajasta, jolloin kaupungissa viihtyivät valta ja korkeakulttuuri. Linnoitusten, palatsien, kirkkojen ja luostarien rauniot, jotka näyttävät roikkuvan kallioseinämässä, luovat mielikuvan bysanttilaisesta ajasta. Kaupungin portaat ja kiemurtelevat polut johtavat ylös mielenkiintoisten kirkkojen luo ja autioille alueille. Kun Mystras eli kukoistuskauttaan, täällä asui yli 40 000 asukasta. Nykyään raunioita kiertelee vain yksinäinen haukka, ja ainoat äänet kuuluvat muutamalle vierailijalle, jotka iloitsevat tämän pienen helmen näkemisestä.

Retki varataan ja maksetaan viimeistään 45 päivää ennen lähtöä. Vähimmäisosallistujamäärä 25 henkilöä.