Georgian luonto on upea ja vaihteleva. Maan pohjoisosaa leimaavat Suur-Kaukasuksen lumipeitteiset huiput. Etelämpänä sijaitsee Vähä-Kaukasus, jonka matalampi vuorijono jatkuu Turkin ja Armenian puolelle. Vuorten väleissä on hedelmällisiä laaksoja, joissa viljellään mm. viiniä. Maanviljely onkin Georgian tärkein elinkeino. Valtaosassa maata vallitsee subtrooppinen ilmasto, minkä ansiosta Georgiassa kasvavat niin sitrushedelmät, tupakka, puuvilla, tee, maissi ja moni muu viljelyskasvi.

Georgiassa on ollut asutusta varhaiselta kivikaudelta eli noin 5000 eKr lähtien. 300-luvulla Georgia kääntyi kristinuskoon, ja yhdessä Armenian kanssa se on yksi maailman vanhimpia kristillisiä valtioita. Georgiassa on lukemattomia historiallisia kristillisiä rakennuksia. Maan kansallissymboli on Pyhän Kolminaisuuden kirkko, joka sijaitsee eristyksissä korkealla Kaukasusvuoristossa.

Georgia eli loistokauttaan kuningaskuntana ja paikallisena suurvaltana 1100-luvulla, mutta 1200-luvulla mongolit valloittivat Georgian ja myöhemmin se joutui Osmanien valtakunnan ja Persian hallintaan. Georgiasta tuli osa Venäjää 1800-luvulla ja 1920-luvulla se pakotettiin yhdessä Armenian ja Azerbaidžanin kanssa liittymään Transkaukasian neuvostotasavaltaan, joka oli osa Neuvostoliittoa. Georgia on ollut itsenäinen, demokraattinen tasavalta vuodesta 1991. Vuoden 2003 presidentinvaalitulosta pidettiin väärennettynä, ja mielenosoittajat valtasivat parlamenttirakennuksen Tbilisissä. Vastavalittu presidentti joutui eroamaan, ja uudet vaalit määrättiin järjestettäviksi 2004.