Reykjavík

Reykjavikissa on helppo suunnistaa, eikä Hallgrímskirkjaa, joka kohoaa majesteettisesti kaupungin yläpuolella kukkulan laella, voi olla huomaamatta. Sieltä on upeat näkymät kaupunkiin, merelle ja horisontissa siintäville vuorille, ja itse kirkko on myös mielenkiintoinen.

Sen suunnitteli Guðjón Samúelsson (1887–1950), joka oli Islannin ensimmäinen arkkitehti ja monien kaupungin tärkeimpien rakennusten luova suunnittelija. Arkkitehtuuri on saanut inspiraationsa saaren monissa paikoissa nähtävistä tulivuoripylväistä, ja kirkon edessä on Leif Eiríkssonin (”Onnekas Leif”) patsas. Patsas on lahja Yhdysvalloilta Islannin Althingin 1000-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1930.

Näkemisen arvoisia ovat myös Höfdi-talo, jossa Reagan ja Gorbatšov tapasivat huippukokouksessa vuonna 1986, sekä mielenkiintoinen Kulturarfhus, jossa on hieno kokoelma vanhoja islantilaisia ​​käsikirjoituksia, jotka löysivät tiensä takaisin Islannin maaperälle Kööpenhaminasta 1970-luvulla.

Et saa missata Harpaa, Reykjavikin uutta konsertti- ja konferenssikeskusta, jonka on suunnitellut Henning Larsenin suunnittelutoimisto ja joka on saanut inspiraationsa revontulista ja dramaattisesta Islannin luonnosta.

Reykjavíkissa on myös pari mielenkiintoista museota. Hafnarhúsissa (Listasafn Reykjavíkur) on kansainvälisen tason näyttelyitä ja siellä on laaja kokoelma islantilaista poptaiteilija Erróa. Kjarvalsstadir-taidemuseo puolestaan ​​rakennettiin Islannin aikoinaan suosituimman taiteilijan, Jóhannes S. Kjarvalin, kunniaksi. Kansallismuseo, jossa maan värikäs ja dramaattinen historia on runsaasti kuvitettu, on myös vierailun arvoinen.

Myös mielenkiintoinen on Volcano House, tiedotuskeskus, jossa voit oppia maanjäristysten ja tulivuorenpurkausten taustoista, mukaan lukien monia erilaisia ​​esimerkkejä laavasta. Paikassa näytetään dokumentteja tulivuorenpurkauksista, sekä Vestmannaeyjarnen purkauksesta vuonna 1973 että viimeisimmästä Eyjafjallajökullin purkauksesta vuonna 2010, jonka aiheuttamat suuret tuhkapilvet aiheuttivat kaaosta lennoille ympäri maailmaa.

Reykjavíkin laitamilla sijaitsee myös kuuluisa Sininen laguuni eli islanniksi "Bláa Lónið". Sekä kesällä että talvella on ihanaa oleilla 37–39 asteen lämpimässä, terveyttä antavassa ja täysin vaaleansinisessä vedessä. Veden väri johtuu piidioksidimudasta ja erityisestä sinilevästä, jolla on muun muassa psoriasikseen parantava vaikutus.

Reykjavík tarjoaa myös jännittävän valikoiman gallerioita ja muotiliikkeitä, ja siellä on laaja valikoima kauniita ja perinteisiä islantilaisia ​​neuleita. Lähimpään kahvilaan tai hyvään ravintolaan ei ole koskaan pitkä matka. Viime vuosina Islanti on tehnyt suuren jälkensä gastronomiseen maailmankartalle innovatiivisella ja modernilla keittiöllään, joka perustuu tuoreisiin pohjoismaisiin raaka-aineisiin.

Islanti oli Pohjois-Atlantilla sijaitseva pitkälti asumaton saari noin vuoteen 870 asti, jolloin norjalaiset asettuivat sinne. Maa oli aluksi vapaa valtio, mutta siitä tuli Norjan provinssi vuosina 1262/64.

Ennen sitä, vuonna 930, Thingvelliriin oli perustettu nykyään maailman vanhin parlamentti. Islannin Althing, jossa kaikki tärkeät historialliset päätökset tehtiin, kokoontui täällä vuoteen 1798 asti.

Vuonna 1380 Islanti joutui Norjan siirtomaana Tanskan ja Norjan kruunun alaisuuteen, ja vuodesta 1660 toisen maailmansodan loppuun asti se oli käytännössä Tanskan siirtomaa.

Tanskan valtaistuimen aikaa leimasivat suuret mullistukset, joissa useat luonnonkatastrofit ja niitä seuranneet tautiepidemiat vaikeuttivat myös elinoloja saarella.

1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa islantilaisia ​​käsikirjoituksia kerättiin maatiloilta ja kirkoista ja siirrettiin Tanskaan. Tunnettu professori Arni Magnusson matkusti Kööpenhaminan yliopistossa muun muassa suorittaen väestönlaskentoja ja parantaen maataloutta. Islantilaiset käsikirjoitukset, joiden tuonnin Tanskaan hän varmisti, palautettiin Islantiin vasta 1800-luvun lopulla, mikä auttoi sovinnon aikaansaamisessa islantilaisten ja tanskalaisten välillä.

Jännitteitä oli ollut.

1800-luvulla alkoi taistelu Islannin itsenäisyydestä, mutta vasta vuonna 1944 Islannin tasavallan perustaminen toteutui. Vaikka finanssikriisi iski pieneen saarivaltioon kovasti, Islanti on nykyään yksi maailman rikkaimmista maista bruttokansantuotteella mitattuna.